Kolmenkymmentäviisi vuotta sitten, ensimmäisen loppuunpalamisen hiilloksella, mietin! Lähes pääni puhki pähkäilin, miten voisin vaikuttaa niihin hammasrattaisiin, jotka korvieni välissä tuntuivat jauhavan liian usein hukkakauraa, kielteisiä luuppeja. Minua kiinnosti myönteinen ruis, varsinkin riihitetty ilo.
Olen etsinyt ja testannut ajattelun negatiivisita kehistä irrottautumiseen työkaluja. Ajattelun suhde tietoisuuteen on kiinnostanut valtavasti. Eniten sisäistä rauhantunnetta ja iloa on antanut ymmärrys eipaikallisesta tietoisuudesta. Sielun etsiminen ja myös löytyminen onkin ollut viimeiset kuusitoista vuotta elämäni tärkeimpänä fokuksena.
Yksi kirja tietoisuudesta, ylitse muiden, on Ronda Byrnen Suurin salaisuus. Nyt, kun teen tätä sivua, olen kuuntelemassa sitä kirjaa jo varmaankin viidettä kertaa. Harmillisesti, ihan sen alkuosassa, haiskahtaa newagen haju, ainakin mun nenään. Onneksi alun jälkeen heti alkaa sadella todella hyvää matskua. Byrne lainaa useita, erittäin kiinnostavia, tietoisuuden kanssa tutuiksi tulleita kirjoittajia. Mihinkään kirjaan en ole niin paljon tehnyt kirjaimerkkejä, kuin tähän kyseiseen opukseen. Tähän tulen palaamaan usein, sillä se on oikeesti poikkeuksellisen hyvä, ainakin mun näkökulmasta nähtynä. En tiedä, mitä sinä siitä olisit mieltä?
Poimin tähän alle joitakin lainauksia Suuresta salaisuudesta. Tulen niitä kirjoittamaan lisää, kun etenen kohti kirjan loppua. Siellä on harjoituksia siitä, miten tietoisuus pääsee tulemaan etualalle ja mieli vetäytyy sen taakse.
Yksi selvennys vielä tähän. Ihmisessä mieli synnyttää lähes jatkuvaa ajatusten virtaa. Se on mielen tärkein tehtävä. Riippuen ajatusvirran ”veden” laadusta, olo on sen mukainen! Saastunut virta aiheuttaa pas*oja fiiliksiä.
Piilossa mielen taustalla on tietoisuus. Se on kuin kirkas virta, iloa, kiitollisuutta ja läsnäoloa mukanaan tuova.
Itse saan päivittäisessä kiitollisuuskävelymeditaatiossa yhteyden tähän ihanaa levollisuuteen.
Otteita kirjasta Suurin salaisuus:
”Ei mieli itsessään ole paha. Ongelmana on sen tapa pyöriä automaattitoiminnolla; se on kuin kone, jota emme osaa sammuttaa.
Suurimman osan ajasta emme edes huomaa sen pyörivän. Sen ainaista samaa rataa kiertävä sisältö on kuin hissimusiikkia, jota tuskin edes huomataan, joka on kuin taustakohinaa, joka suljetaan ulkopuolelle.
Koska mieli menee mukanamme sinne, minne mekin menemme, houkutus käyttää sitä jatkuvasti on kaikkinielevä. Se pyörii yksinkertaisesti siksi, koska se voi.
Kuin väärin käytetty vasara, yliaktiivinen mieli iskee sattumanvaraisesti kaikkea näkyvissä olevaa, eikä jätä käyttämättä ainuttakaan tilaisuutta tuomita, tehdä tyhjäksi, tulkita, samaistua johonkin, hermoilla, aloittaa tarina jostakin.”
Jan Frazier teoksessa The Freedom of Being
****
”Useimmat ihmiset ovat tietämättään unessa. He syntyvät unessa, he elävät unessa, he menevät naimisiin unessaan, he synnyttävät lapsia unessaan, he kuolevat unessaan heräämättä koskaan. He elävät mekaanista elämää, mekaanisia ajatuksia – yleensä jonkun toisen – mekaanisia tunteita, mekaanisia tekoja, mekaanisia reaktioita. He eivät koskaan ymmärrä tämän ihmisen olemassaoloksi kutsutun jutun ihanuutta ja kauneutta.”
Anthony de Mello, S.J., teoksessa Havahtuminen
****
”Nyt kun tiedät mikä olet, olet aloittanut heräämisprosessin! Ainoa este tielläsi pysyvään olemiseen todellisena minuutenasi on mielesi. Mielesi on mahtavin voimavarasi materialistisessa maailmassa, koska se luo minkä ikinä aineellisen asian, tapahtuman tai olosuhteen sinä haluat, mutta jos uskot sen kielteisiä ajatuksia, käytät sen luovaa voimaa itseäsi vastaan. Mielessä ei ole mitään vikaa, se muuttuu ongelmalliseksi vain, jos uskot olevasi yhtä kuin se.
Kun mielesi yrittää puhua puolestasi, muista, että päässäsi kuuluva ääni ei ole sinä. Mielesi ei ole edes oikea olevainen, vaan prosessi – mekaaninen prosessi. Se vain muodostuu ajatuksista, ja sen tuottamat ajatukset syntyvät uskomustesi muodostamista ohjelmistoista, ja niitä säilytetään alitajunnassasi. Alitajunta on uskomustesi, muistin, luonteenpiirteiden, automaatioiden ja tapojen varasto, ja sen toiminta ei eroa millään tavalla tietokoneesta; se on täysin mekaanista.
Se joka katselee sinun silmiesi kautta on Tietoisuus! Se joka kuulee korviesi kautta on Tietoisuus! Ilman Tietoisuutta et olisi tietoinen mistään, mitä näet, kuulet, maistat, haistat tai kosketat eikä sinulla olisi kokemusta tiedosta, jota saat aistiesi kautta. Aistisi eivät ole tietoisia; Tietoisuus on tietoinen kaikista aisteistasi.”
****
”Laite, jolla näemme, on itsessään eloton, kykenemätön näkemään. Kaukoputki on hyödytön ilman tähtitieteilijää sen takana. Se ei näe mitään itsestään. Samalla tavalla mielen laite ei näe mitään itsestään.”
Francis Lucille teoksessa The Perfume of Silence
”Yksi ainoa uskomus on estänyt meitä tekemästä suurinta löytöämme – usko, että olemme yhtä kuin kehomme ja mielemme. Et ole yhtä kuin kehosi ja mielesi; kehosi on väline, jota käytät kokeaksesi maailman. Kehosi ei ole tietoinen. Uskomus, että olet yhtä kuin kehosi, herättää ihmiskunnan suurimman pelon, kuolemanpelon.
Se mikä todellisuudessa olet, ei koskaan kuole.
Et ole yhtä kuin mielesi; mielesi on pelkkiä ajatuksia. Jos ajatuksia ei ole, mieltäkään ei ole. Et ole ajatus, aistimus tai tunne, koska jos olisit, kun ne päättyvät, sinäkin päättyisit. Kehosi ja mielesi keksivät yhdessä sen, mitä kutsumme persoonaksi – kuvitteellisen minän. Persoona on se mitä koet, ei se mitä olet. Emme voi koskaan sada kestävää onnea, jos pidämme kiinni uskomuksesta, että olemme persoona. Koet kehon, koet mielen ja koet olevasi persoona, mutta ne eivät ole sinä.
Teeskentelemme olevamme pieniä, rajallisia persoonia jatkuvien rajaavien ajatusten kautta. kuvitteellisen minän. Persoona on se mitä koet, ei se mitä olet. Emme voi koskaan saada kestävää onnea, jos pidämme kiinni uskomuksesta, että olemme persoona. Koet kehon, koet mielen ja koet olevasi persoona, mutta ne eivät ole sinä.
Teeskentelemme olevamme pieniä, rajallisia persoonia jatkuvien rajaavien ajatusten kautta. Kuka todella olet, on rajaton, mikä tarkoittaa sitä, että millään ei ole valtaa sinuun. Olet ollut tietoinen koko elämäsi ajan; Tietoisuus on ja on aina ollut ainoa pysyvä asia elämässäsi. Tietoisuus on se, mikä sinä todellisuudessa olet. Sinä olet Tietoisuus.
Et voisi tietää tai kokea mitään elämästä ilman Tietoisuutta. Eivät mieli tai keho ole tietoisia elämästäsi. Tietoisuus on tietoinen joka ainoasta elämänkokemuksestasi. Kuvittele, että sinulla ei ole kehoa tai mieltä, elämäntarinaa, menneisyyttä, muistoja, uskomuksia tai ajatuksia. Jäljelle jää vain Tietoisuus.
Kiinnitämme yleensä täyden huomiomme ajatuksiin ja kaikkeen, minkä havaitsemme, joten meiltä jää huomaamatta se, mikä on aina läsnä – Tietoisuus. Tietoisuus on läsnä jopa nukkuessamme.
Kun kysyt itseltäsi: ”Olenko tietoinen?” Tietoisuus huomataan välittömästi. Se ei ilmestynyt mistään; se oli läsnä koko ajan. Lopulta kaikki muu paitsi Tietoisuus päättyy tai kuolee.”
Mieli pyörii pääosin menneisyydessä ja tulevaisuudessa. Se kelauttaa ajatusrulettia niiden ympärillä.
