Kuolemanrajakokemukset (NDE)

Kysymys perusturvallisuuden tunteesta on ihmisenä olemisessa merkittävimpiä asioita. Se tulee esiin erityisesti silloin, kun joudumme kohtaamaan jonkin vakavan, henkeämme uhkaavan kriisin yksilöinä, paikallisella yhteisötasolla tai kansakuntana tai vieläkin laajemmasti ihmiskuntana.

Jos todellisena tai kuviteltuna vaarana on elämän päättyminen, synnyttää sellainen meissä monissa monissa vahvoja tunteita; epävarmuutta, ahdistusta, kuolemanpelkoa, jopa kauhua!

Millaisiahan ovat ihmisen tunteet siinä tapauksessa, jos hän ajattelee, että kuolema on kaiken loppu, että siihen elämä sitten päättyy, ettei ole sen jälkeen mitään odotettavissa?

Entä ihmisellä, joka uskoo elämän jatkuvan taivaassa kuoleman jälkeen?

Entä millaisissa tunnelmissa elää todellisia tai kuviteltuja loppumetrejä hän, joka pelkää joutuvansa helvettiin?

Kuinkahan paljon on niitä, jotka eivät mieti ollenkaan kuolemaa? Pääseekö silloin helpommalla, kun ei mene aikaa näitä pohtiessa?

Entä millaisia tunteita on hänellä, on jo eläessään kokenut kuoleman ja tullut sieltä vielä takaisin?

Kuolemanrajakokemuksella (suom. KRK, engl. NDE (Near Death Experience)) on tutkimusten mukaan ihmistä suuresti muuttava pitkäaikaisvaikutus.

Lähes kaikilla NDE:n kokijoilla kuolemanpelko häviää kokonaan! Rakkaudellisuus ja eettisyys tulevat ihmiselle elämässä tärkeimmiksi asioiksi

Antavatko edellä mainitut kokemukset viitteitä siitä, mitä kuolemamme jälkeen on odotettavissa?

Lääkäri Raymond Moody kirjoitti ensimmäisenä aihetta käsittelevän kirjan vuonna 1975.

Raymond Moody kertoo alla olevassa haastattelussa tärkeimmän asian, mitä rajan takana kysytään!

Katso tästä koko haastattelu!

Itse olen viimeisen kymmenen vuoden aikana pohtinut paljon kuolemaa. Pari vuotta sitten kävin läpi syvän ja todella merkillisen prosessin? Sen lopputuloksena hyväksyin kuolemani ilman minkäänlaista pelkoa. Kirjoitin silloin myös viimeisen tahtoni, jossa kuvasin toiveeni mm. siitä, millaiset hautajaiset toivon minulle pidettävän, että ne olisivat Ukon näköiset

Kaikkein kummallisinta tässä prosessissa oli se, että siihen sisältyi niin paljon iloa. Ei siis ollut kysymys siitä, että olisin halunnut kuolla, vaan siitä, että hyväksyin kuolemani. Kuolemisen toiveita oli kyllä syvimpien kriisieni aikana ollut ihan riittävästi! Mutta tämä yllä mainittu hyväksymisen kokemus oli aivan erilainen. Uskomattoman levollinen mielikuvamatka omaan kuolemaan ja sieltä takaisin.

Kirjoitin prosessissa viimeisen tahdon. Siinä toivon, että tuhkani sirotellaan Hautasaareen, sydämenmuotoiseen kukkapenkkiin. Siihen sitten istutetaan ruusujuuria, sellaisia Lapin jokivarsilta kotoisin olevia monivuotisia yrttejä, joita olen  kuljettanut muutoissa mukanani. Ruusujuuria on käytetty vuosituhansia kansanlääkinnässä.

Hautasaari on ollut itselleni jo yli neljä vuosikymmentä erittäin merkittävä paikka. Juuri sieltä, suuren ihanan Suvasveden rannan maisemista, syntyi monien rakastama runoni “Helisee rannat“.

Saaren rannassa olevaan “Kihlakiveen” toivon kaiverruksen, joka kertoo luonnon merkityksestä runojeni kirjoittamisessa.

sdr

Löysin kolmekymmentä vuotta sitten kiven, jota olen myös muutoissamme kuljettanut mukanani. Siitä olen ajatellut työstää hautakiveni samalla tavalla, kuin joissakin alkuperäisheimoissa tehdään. Kaikista parasta ja myös mielenkiintoista tässä kuolemisen hyväksymisen prosessissa on ollut se, että ilo ja kiitollisuus ovat suorastaan hämmentävällä tavalla kasvaneet. Erityisesti tunnistan  arjessa läsnäolevan onnellisuuden siitä, että saan elää ja olla täällä olemassa minulle niin rakkaitten ihmisten kanssa.

Vuosikymmen sitten, syvimmän kriisin jälkeen, kun lähes kaikki entinen maailmankuvani hajosi, jouduin rakentamaan pienen pienistä paloista itselleni uudenlaisen maailmankuvan. Se todellakin kannatti! Nyt minulla on vihdoinkin hyvä olla. Elän  mielenrauhassa ja tunnen suurta rakkautta kaikkeutta kohtaan.

Tahdon avata teille, tämän lukijoille, tietoikkunoita niihin kuoleman jälkeisen elämän maisemiin, jotka ainakin minulle itselleni ovat tuoneet tullessaan ihanaa levollisuutta. Toisille sielunrauhan tuo aivan muunlainen maailmankuva. Minulle itselleni pelon ja ahdistuksen jälkeen rauhan on tuonut tietoisuus siitä, että elämäni jatkuu kuoltuani ja että siellä, minne täältä aluksi menen, on paljon Valoa ja Rakkautta.

Maailmankuvani on “elastinen”. Tänään se on tällainen. Millainen se on vuoden päästä… sitä en tiedä?Maailmankuvassani on tapahtunut isoja muutoksia ja hyvä niin, että se voikin olla aina uudella tiedolla ja ymmärryksellä muovautuva. Nykyään ajattelen myös, etten ole täällä ensimmäistä kertaa, enkä ehken viimeistäkään? Ukkona tämä reissuni on kyllä ainutkertainen. Reinkarnaatioita tutkinut Ian Stevenson kutsuu psykoforiksi sitä osaa, joka kantaa elämän aikana saatua informaatiota seuraavaan kehollistumaan. Saa nähdä, mitä kaikkea tästä Ukon keikasta lähteekään mukana seuraaviin “larppauksiin”?

Toivottavasti mahdollisimman paljon rakkautta

Kuoleman jälkeisiä kysymyksiä pohtivien kannattaa myös tutustua kansainvälisesti tunnettujen, erialojen tutkijoiden laatimaan jälkimaterilaistisen tieteen julistukseen.

Sen manifestin kohdasta 10, 11, 15 e-f ja 18 ovat alla seuraavat lainaukset.

10. Tietoista mielellistä toimintaa voidaan kokea kliinisessä kuolemassa sydämen pysähdyksen aikana (tätä kutsutaan kuolemanrajakokemukseksi). Jotkut kuoleman rajalla käyneet ovat kertoneet sydämen pysähdyksen aikana ilmenneistä todellisista ruumiista irtaantumisen havainnoistaan (ts. havainnoista, jotka voidaan todistaa niiden yhteensattumilla tosiasioiden kanssa). On huomionarvoista, että aivojen sähköinen toiminta lakkaa muutaman sekunnin kuluessa sydämen pysähdyksestä.

11. Kontrolloitujen laboratoriokokeiden perusteella on dokumentoitu, että harjaantuneet tutkimukseen osallistuneet meediot (henkilöt, jotka väittävät pystyvänsä kommunikoimaan fyysisesti kuolleiden ihmisten mielten kanssa) voivat toisinaan hankkia hyvin täsmällistä tietoa kuolleista. Tämä myös tukee sitä johtopäätöstä, että mieli voi sijaita erillään aivoista.

15 e. Sydämen pysähdyksen aikana ilmenneiden kuolemanrajakokemusten perusteella voidaan päätellä, että aivot ovat mielellisen toiminnan lähetin-vastaanotin, ts. mieli voi toimia aivojen kautta, mutta se ei ole niiden tuotos. Kyseisten kuolemanrajakokemusten ja niitä tukevien meedioilta (research mediums) saatujen todisteiden perusteella voidaan lisäksi olettaa, että tietoisuus jatkaa olemassa oloaan kehon kuolemasta huolimatta ja että on olemassa myös muunlaisia kuin fyysisiä todellisuuden tasoja.

15 f. Tieteentekijöiden ei pitäisi pelätä tai kainostella henkisyyden ja henkisten kokemusten tutkimista, sillä ne ovat keskeinen osa ihmisyyttä.

18. Siirtyminen materialistisesta tieteestä postmaterialistiseen tieteeseen voi olla olennaisen tärkeä inhimillisen sivilisaation kehityskululle (evolution). Se voi olla jopa käänteentekevämpi kuin siirtyminen maakeskisestä aurinkokeskiseen maailmankuvaan.

Suomessa tekee parhaillaan Miia Kontro väitöskirjaa kuolemanrajakokemuksista.

Tässä Kontron haastattelu (7 min).

Tämä artikkeli: “Mikä meitä odottaa kuoleman jälkeen” alustaa tätä sivua.

Toista artikkelia suosittelen myös: “Kuolema onkin “euforinen kokemus”, sanovat tutkijat. Suurin osa muisti kokeneensa varauksettoman rakkauden.”

****

Kautta aikojen ovat monet ihmiset pohtineet, minne he matkaavat kuoleman jälkeen; pääsevätkö taivaaseen vai joutuvatko helvettiin?

Tämän kysymyksen ympärille on syntynyt monenlaisia uskontoja.

Lukemattomat ihmiset ympäri maailmaa, jotka ovat käyneet kuolemanrajalla ja palanneet sieltä vielä takaisin elämään, ovat useimmin kertoneet aivan muusta, kuin kärsimyksestä liekkimeressä.

Lopputulema kuolemanrajalla käyneiden kokemuksista on ollut se, että riippumatta kulttuurista, uskonnollisesta vakaumuksesta tai ovatko ihmiset ateisteja, kuvaa valtaosa häikäisevää valoa ja suunnatonta rakkautta.

Kuolemanrajalla käyneiden kokemuksia on kerännyt ja tutkinut Connecticut’n yliopistossa työskennellyt professori Kenneth Ringin.

Ks. kokemus valosta. 

Alla yhteenveto rajakokemuksia laajasti selvittäneen lääkäri Jeffrey Longin kirjasta “Todisteita tuonpuoleisesta elämästä”.

Kenneth Ringin haastattelussa on erään NDE:n kokeneen erittäin vaikuttava tarina! (Vahva suositus)!

Ks. linkki elämän läpikäymiseen.

Yllä oleva haastattelu aktivoi täällä eläessämme perustavanlaatuisia eettisiä kysymyksiä!

Ihminen joutuu siis kuolemanrajalla kokemaan kaiken sen, mitä on tehnyt täällä eläessään itselle ja toisille.

Tässä yhden rajalla käyneen elämänkertaus Kuolemanrajakokemuksen Tutkimussäätiön (NDERF) tietokannasta:

Hän seisoi vieressäni ja kehotti minua katsomaan vasemmalle puolelleni, jossa elämäni vähemmän mairittelevat hetket käytiin läpi; elin nuo hetket uudelleen ja tunsin myös sen miten olin satuttanut muita. Jotkin näistä teoista olivat sellaisia, etten koskaan olisi uskonut niiden voivan satuttaa jotakuta. Olin yllättänyt, että jotkut murehtimani asiat, kuten suklaan varastaminen kaupasta lapsena, eivät olleet tällä listalla, mutta tavalliset huomautukset, joiden en tiennyt niiden hetkellä satuttaneen ketään, oli listattu mukaan. Kun syyllisyys alkoi painaa minua, minut ohjattiin kiinnittämään huomioni tapahtumiin, joissa olin ilahduttanut muita. Vaikka tunsin itseni riittämättömäksi näytti siltä, että vaakakuppi kallistui minun hyväkseni. Sain suurta Rakkautta osakseni.

Linkki: http://www.nderf.org/finnish/australia_krk.html

Joillakin kokijoilla on myös ollut ahdistavia helvettikokemuksia. Tässä yhden itsemurhaa yrittäneen tarina:

“Tunsin liikkuvani lujaa tunnelissa. Tunnelin päässä näkyi valoa ja pohdin oliko tämä se, jonne olin matkalla. En tiennyt olinko elossa vai en, mutta muistan katsoneeni taakseni keittiöön, jonka lattialla makasin täysin tiedottomana siitä, että tämä toinen minä oli matkalla jonnekin. ”Tämäkö on siis kuolema?” mietin. ”Ei!” kajahti vastaus jostain.

Järkytyin nähdessäni uskomattoman kauniin olennon, joka säteili suurta rakkautta, voimakasta myötätuntoa ja lämpöä. Olento oli kaunis valkoinen valo, jonka keskellä huokui hopeisia säikeitä. En uskaltanut sanoa mitään, kunnes tajusin tämän uskomattoman valo-olennon lukevan ajatukseni.

”Ei!” hän toisti. ”Tämä ei ole kuolema. Tule, näytän sinulle”. Muistan leijuneeni hänen kanssaan jonkinlaisen montun yläpuolelle, ja tuossa montussa oli hyvin masentava maisema ilman kauneutta, ilman elämää, jossa ihmiset raahustivat eteenpäin päät ja hartiat alas painuneinta, masentuineina, alistuneina. He pitivät päänsä alhaalla tuijottaen jalkojaan ja vaelsivat päämäärättömästi, törmäten välillä toisiinsa, mutta tästä huolimatta he eivät pysähtyneet.

Olin kauhuissani ajatellessani, että minut heitettäisiin näiden eksyneiden sielujen joukkoon, mutta ääni tuntui ymmärtävän pelkoni ja rauhoitti sitä seuraavin sanoin: ”Tämä on sinun oman luomuksesi Helvetti.

Sinun pitäisi palata Maahan ja kokea uusi elämä niillä samoilla ongelmilla, joita olet kohdannut nykyisessä elämässäsi. Siihen saakka pysyt näiden eksyineiden, hämmentyneiden sielujen seurassa. Itsemurha ei ole pakotie”.

Ks. http://www.nderf.org/finnish/suicide_krk.html

Yllä olevan NDE- kuvauksen ja monien muidenkin mukaan siis kuolemanjälkeinen “helvetti” on myös olemassa!

Jos näin on, niin onko meillä täällä eläessämme mahdollista vaikuttaa siihen, mikä on seuraava vaiheemme ja missä sen kuolemamme jälkeen vietämme?

Jos olen ymmärtänyt kirjallisuudesta oikein, niin yksi erityinen seikka nousee ylitse muiden! Hyväntekeminen täällä on tärkeää kuolemanjälkeistä elämää ajatellen! Onko näin… ?

Tässä Kenneth Ring haastattelee ihmisiä, joilla on erilaisia kokemuksia kuolemanrajalla käynnistä.

Kuuluisan sydänkirurgi Lloyd Rudyn haastattelu on todella mielenkiintoinen! Muutamassa kohdassa Lloydin hiljaisuus, ilmeet ja sen jälkeen sanat ovat vaikuttavia! Olen tämän katsonut varmaan jo kymmeneen kertaan. Tässä on jotain syvästi koskettavaa

Suosittelen lämpimästi katsomaan videoklipin (pituus n 13 min).

Ks. Llody Rudyn haastattelu

Kuvakaappausten alla on linkki Anita Moorjanin kuolemanrajakokemukseen. Se on erityisen merkittävä siksi, että NDE kokemuksessa Moorjan parani täydellisesti jo terminaalivaiheeseen edenneestä syövästä.

Tässä pari kuvakaappausta luennosta:

 

Anita Moorjanin tarina on toivoa antava katselukokemus 

Suosittelen myös hänen upeaa kirjaansa “Kuolema antoi minulle elämän“.

Howard Stormin kuolemanrajakokemus herätti paljon ajatuksia. Ilmeisesti juuri valotunneli estää ihmistä NDE:ssä näkemästä “maahan jääneitä sieluja”.

****

Tässä todella kiinnostava Raymond Moodyn haastattelu jaettu kuolemanrajakokemuksesta! Joissakin tapauksissa kuolevan henkilön vieressä olevan on ollut myös itse mukana samassa ilmiössä, nähnyt jopa kuolevan elämänkertauksen?

Tässä allaolevan linkin osassa kerrotaan rajakokemuksen läpikäyneistä kokijoista ja NDE-tutkimuksista.

Mielen salattu voima” on  tanskalainen dokumenttisarja.

Kuolemanrajakokemuksista on kirjoitettu puolesta ja vastaan. Tässä terveystieteen dosenttina työskennellyt Pauliina Aarva avaa teemaa kahden vastakkaisen kirjan näkökulmilla. Ks. Liinan blogi.

Harvardissa työskennellyt neurokirurgi Eben Aleksander koki kuolemanrajakokemuksen sairastuttuaan vakavasti aivokalvontulehdukseen. Hänen näkökulmansa nykytieteeen rajoista muuttui kertaheitolla.

Eben Aleksander kertoo NDE kokemuksestaan tässä haastattelussa.

Kuolemanrajakokemus muutti Eben Aleksanderin maailmankuvaa kokonaan:

Uskoin ennen, että ainoa olemassa oleva maailma on tämä fyysinen. Matkani jälkeen tajusin, että se mikä on todella todellista, on sielumme ja tietoisuutemme.”

Hän uskoo myös jälleensyntymiseen:

Alexander kertoo uskovansa myös jälleensyntymään ja siihen, että jokainen meistä kykenisi pääsemään perille entisistä elämistään meditaation keinoin. Hän uskoo niin ikään, että edesmenneisiin läheisiin voisi saada yhteyden. Jälleensyntymisestä kertovat hänen mielestään esimerkiksi edellisistä elämistään kertovien lasten tarinat.”

Ebenin kirjoista erityisesti yksi oli todella mielenkiintoinen. Vahva suositus”Kaikkeuden sylissä“.

****

Mitä muita reittejä ja vaihtoehtoja sielulla sitten on, kuin mennä Valoon kuolemanjälkeen?

Tässä alla enemmän kysymyksiä, kuin vastauksia???

Olen miettinyt sitä, kun tutkimusten mukaan osalle NDE:n kokijoista tulee valokokemus, niin ketkä jäävät kokemusta vaille tai keille ihmisille tulee helvettikokemus? Entä ketkä jäävät kuolemansa jälkeen hämärään “vortexiin”, joka on käsittääkseni eräänlainen välitila ennen valoa? Osa kutsuu siihen tilaan jääviä sieluja nimellä “maahan sidotut sielut”?

“Maahan jääneistä vainajasieluista” löysin järisyttävän dokkarin! Siinä oli suomalaisia alan harrastajatutkijoita käynyt tekemässä mittauksia ja kuvauksia Raatteentiellä.

Dokumentti kosketti minua syvästi! Suuret kiitokset! Teette tärkeää työtä!

Ks. Raatteentien tutkimus.

Tässä linkki tutkimuksen tehneisiin. Ks. Ylen uutissivu.

Täältä löytyy lisää ryhmän tekemiä tutkimuksia; Aavedata.

Raatteentiellä on kyse samasta ilmiöstä, josta näkijä Allison DuBois kirjoittaa.

Tässä Vietnamissa kuolleen amerikkalaisen kersantin tarina, jonka Allison DuBois kuvaa kirjassaan. Uskomattomalta kuulostava tarina?

Kuva: Pixabay WikiImages

Sota on hirveä asia! Miten paljon ja miten pitkälle tulevaisuuteen sodat vaikuttavat myös henkimaailmaa ajatellen.

Nämä sodissa kuolleet ja mahdollisesti vortexiin jääneet herättävät paljon ajatuksia ja kysymyksiä? Se on kuitenkin lohduttavaa, että henkiä voidaan myös avustaa eteenpäin. Monet ystävistänikin ovat kertoneet auttaneensa, samoin kuin Allison DuBois, maahan jääneitä sieluja lähtemään eteenpäin matkalle Valoon.

Aiemmin eivät tällaiset jutut olisi menneet minulle jakeluun. Kun olen vuosia lukenut laajasti aiheesta ja oivaltanut jotain, en ihmettele yhtään enää vaikkapa alla olevaa tarinaa…

 

Lähde: Leo Näreaho, Jälleensyntyminen.

****

Tässä alla on erittäin mielenkiintoinen Leskisen Juhan kertoma kehostapoistumiskokemus! Itselleni oli uutta, että energiakeho muodostaa nukahtaessa kopion meidän tietoisuudesta ja muististamme kehon ulkopuolelle? En oikein ymmärrä sitä, mutta juuri tällä “kopiolla” ihminen voi sitten “matkustaa”?

Leskisellä oli huima matka oman kehonsa ulkopuolella… Ks.  Juhan kokemus!

SUOSITTELEN LÄMPIMÄSTI KATSOMAAN! Leppoisasti kerrottu astraalireissu 

Kuva: Gerd Altmann

****

Yksi suomalainen, kuolemanrajakokemuksestaan kertonut, on musiikkitieteilijä Erkki Lehtiranta. Täältä löytyy Lehtirannan haastattelu.

Erkki Lehtirannan avaa tietoisuuden vaikeaa ongelmaa, joka on tieteen yksi suurimpia, vielä ratkaisemattomia probleemia.

Ks. Todellisuuden lukutaito

****

Täältä löytyy vielä aiheesta Hannamari Mäkelän monipuolinen kirjoitus.

Kuudennenauringon aika

NDE:stä Sanomalehti Kalevassa ollut artikkeli.

Täältä löytyy anesteialääkäri Matti Kiviniemen kuolemanrajakokemus.

Areiopagin artikkeli.

Leo Näreahon haastattelu tietoisuudesta ja kuolemanrajakokemuksista.

Inhimillinen tekijä (pelkkä artikkeli).

Täältä löytyy lukijoiden kertomuksia: Studio55.

Olavi Kiviniemen kokoama artikkeli.

Kuva: Gerhard Gellinger

Lääkäri Jeffrey Long kerään kuolemanrajalla käyneiden tarinoita.

Tänne NDERF -ryhmälle voi lähettää kokemuksia.

Ks. Kuolemanrajakokemusten tutkimussäätiö

****

HUOM!

Jos olet tullut suoraan näille NDE sivuille, niin pääset jälleensyntymistä käsitteleville sivuilleni täältä; reinkarnaatio.

Siellä löytyy lukuisia lasten jälleensyntymistapausesimerkkejä mm. Virginian yliopiston tutkimuksista.