Psyykkisistä kivuista kärsiville on luvassa valoa. Toivottavasti alla olevat menetelmät tulisivat nopeasti hoitokäytäntöihin.

Mm. ”taikasieniä”, psilosybiinejä ja MDMA:ta on kokeiltu lupaavin tuloksin traumojen ja masennuksen hoidossa.

Kyseessä ei ole siis bilettämis tai päänsekaisinlaitto, vaan näiden aineiden aineiden käyttö traumojen purkamisessa ja masennuksen hoidossa!

On todella merkittävää, että näitä mahdollisuuksia on alettu taas tutkia!

Vihdoinkin ihminen, joka on joutunut kantamaan psyykkisten haavojen raskasta taakkaa, voi oikeasti saada nopeaa ja pysyvää helpotusta kärsimyksiinsä.

MDMA:lla tehdystä hoidosta on erittäin hyvä esimerkki ”Mielen salattu voima” dokkarisarjan ensimmäisessä osassa. Irakin sodassa haavoittunut sotilas kertoo siitä, miten MDMA (empatogeeni) auttoi häntä paranemaan sotatraumasta. Selviytyneen tarina kestää n. 10 min.

Muistan, kun katsoin dokkarin ensimmäisen kertaa 2010 luvun alussa. Olin silloin käymässä vuoden pituista kuvataideterapiaa. Traumani aukesi terapiassa kaikessa karmeudessaan varhaisista vaiheistani lähtien.

Kun näin dokumentista haavoittuneen sotilaan kohdan, se kosketti syvästi minua. Katsoin kohdan moneen kertaan ja itkin… Ajattelin, että vihdoinkin on minua vaivaavaan traumaperäiseen häiriöön olemassa tehokas hoito!

Millainenhan olisikaan meidän perheemme elämä ollut, jos isäni hoidossa olisi jo ennen syntymääni käytetty MDMA:ta? Hoitamattomina isän sodassa kokemat kauhut järkyttivät perhettämme vuosikymmeniä ja omassa elämässäni sotatrauma ulottui kuuteen kymmeneen vuoteen asti.

Tässä yksi runoni:

”Minä,

sodan toinen sukupolvi,

aivoissani isäni sirpaleet,

sodan,

kauhun

sirpaleet...”

Alla ote kranaatin sirpaleesta aivoihin haavoittuneen isäni epikriisistä.

Sodan hinta oli tosi kova!!!

Tässä alla sotatraumasta selviytyneen tarina:

Tässä vielä linkki siihen todellisuuteen, mitä sotilaiden kokema trauma aiheuttaa!

Tänne olen kerännyt aiheesta erilaisia linkkejä:

Hyvää matkaa…:

TÄHÄN LUENTOON VAHVA SUOSITUS!

Ben Sessa – Child abuse, trauma, addictions and MDMA therapy (mukana suomenkielinen tekstitys):

ks. linkki.

Lisää suositeltavaa:

Docventures dokkari

Trauman kesyttäjä (Ylioppilaslehti 11/2019).

Uskomatonta mutta totta! Nämä kolme faktaa haastavat arkijärjen (Fakta 2).

HS tiedeartikkeli: Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen?

HS tiedeartikkeli: Suomalaistutkijat aikovat selvittää…

Tämä alla oleva Ylen artikkeli ”Uusi elämä ekstaasilla” on erinomaisen hyvä! VAHVA SUOSITUKSENI!

Ensin muutamia otteita siitä:

”Otsikoihin on noussut erityisesti kalifornialainen Vietnamin sodan veteraani Bob Walker, jota ei hyväksytty mukaan MDMA-tutkimukseen. Niinpä hän hankki ekstaasia lähimmän yliopiston kampukselta ja etsi terapeutin, joka suostui antamaan hoitoa.

Terapian jälkeen Walker on useissa hänestä kirjoitetuissa artikkeleissa kertonut parantuneensa traumaperäisestä stressihäiriöstä. Hän kertoi päässeensä yli mielessä kummittelevista muistoista, joissa hänen ystävänsä menehtyi sodan aikana helikopterionnettomuudessa ja pieni vietnamilainen poika kuoli rekkaonnettomuudessa.

– En menettänyt muistoa tapahtumasta. Päästin irti siihen liittyvästä ahdistuksesta, Walker kertoi Los Angeles Times -lehdelle.”

”*Rachel Hope ei ole kokeillut *MDMA:ta tai muita hallusinogeenejä hoidon jälkeen, mutta vaikutukset ovat hänen mukaansa pysyneet.

– Minulla ole mitään tarvetta käyttää sitä uudelleen, hän sanoo.

Rachel kuului MDMA-tutkimuksessa 20 ihmisen joukkoon, joille mikään aikaisempi hoito ei ollut tehonnut.

Hopelle ja muille tutkimusryhmän potilaille annettiin MDMA:ta kolme kertaa: kaksi ensimmäistä kertaa kuukauden välein ja lopuksi kolmas hoito viiden vuoden kuluttua. Ensimmäisen hoidon jälkeen heille soitettiin joka päivä viikon ajan, ja kokemusta purettiin useita kertoja.

Psykiatri Michael Mithoefer julkaisi tutkimuksen tulokset(siirryt toiseen palveluun) vertaisarviointia käyttävä Journal of Psychopharmacology -tiedejulkaisussa vuonna 2010. Vertaisarviointi tarkoittaa sitä, että tutkimuksen on arvioinut sekä julkaisun toimitus että ulkopuoliset asiantuntijat.

Tulosten mukaan kaiken kaikkiaan 83 prosenttia osallistujista ei hoidon jälkeen täyttänyt traumaperäisen stressihäiriön kriteerejä. Heidän joukossaan oli myös Hope.

Mithoeferin mukaan Rachel Hope on päässyt sairaudestaan eroon. Hopen tapauksessa jo 90 prosenttia oireista katosi ensimmäisen hoidon jälkeen. Vuonna 2012 annetun kolmannen hoidon jälkeen hän ei enää täyttänyt traumaperäisen stressihäiriön kriteerejä.

Kaksi vuotta myöhemmin julkaistun pitkäaikaisseurannan mukaan hoidon vaikutus oli edelleen pysynyt vahvana lähes neljä vuotta myöhemmin.

– Kokemuksen sisäistäminen kestää viikkoja tai jopa kuukausia, joten jälkihoito on hyvin tärkeää, Michael Mithoefer kertoo.”