Elämme mielenkiintoisia aikoja terapiarintamalla! Ei ole kauan siitä, kun tutkijat löysivät masennuksen salaisuuden. Eikä vaan sen syntymisen, vaan erityisesti siitä paranemisen viisauden. Tutkimus, vaikkakin vielä varsin pienillä otoksilla, on niin lupaavaa, että siksi pyysin sinut tulemaan mukaani tälle asemalle!
Kaivan repustani kirjan. Katsohan tätä sivua! Pia Callensen kirjoittaa: ”Uraa uurtava tutkimustyö on kuitenkin osoittanut masennuksen tilaksi, jota yksilö pystyy itse hyvin pitkälle hallitsemaan. Useat tutkimukset – ja oma Manchesterin yliopistossa vuoden 2016 lopulla hyväksytty väitöskirjani – osoittavat masennuksen ilmaantuvan, kun käsittelemme kieltaisiä ajatuksia ja tunteita epätarkoituksenmukaisille tavoilla.” ja kuunteles vielä tätä: ”Haluan tässä kirjassa osoittaa vääräksi sen käsityksen, että masennus on tila, joka ei ole hallittavissa.”
Selaahan hetki kirjaa: ”Elä enemmän, mieti vähemmän”!
Siinä se on! Kiteytetty aivan keskeinen asia depressiosta!
Linkitän tähän sinulle Karen Vedelin kirjoittaman artikkelin metakognitiivisesta terapiasta; (Kuntoplus 5 / 2020 ). Siinä on täyttä asiaa! Omissa pohdinnoissani visioin sitä, mitä tapahtuisi Suomessa, jos näin toimiva ajatusjunien tunnistustyökalu rantautuisi koko terveydenhuoltoomme ja koulujärjestelmään. Mielestäni se toisi ennennäkemättömän suuren avun masennuksesta kärsiville.
Ks. https://kuntoplus.fi/terveys/psykologia/nain-saat-ajatukset-hallintaan
”Elä enemmän, mieti vähemmän” kirjassa kerrotaan, mitä korvien välissä, ”PÄÄrautatieasemalla”, tapahtuu silloin, kun masennus pitää otteessaan. Ei ihminen tahallaan hyppää huolijuniin, ei varmasti! Mielestäni ponnistusvoima niihin loikkiin syntyy traumoista. Silloin ihminen kulkee luotijunan vauhdilla kohti ahdistusta. Oman menneisyyden tapahtumia on hyödyllistä prosessoida, ei vatvoen, vaan tulemalla tietoiseksi niistä uskomuksista, joita on saanut eväiksi kotoa. On tärkeää hyväksyä tunteensa, toivottaa ne tervetulleeksi ja antaa niiden vain tuntua. Aikoinaan tein melkein mitä tahansa, etten tuntisi ahdistavia tunteita. Pakenin uupumukseen asti.
Ja mikä on tärkeää, niin se, että menneisyyden painolasteista on mahdollista päästää irti. Traumaattisissa kasvuolosuhteissa lapselle kehittyy haitallisia ajatusjunien suuntia masennukseen, paniikkiin, ahdistukseen jne.
Jos nyt saisin toimeksiannon suunnitella ”Masennuksen hoidon uudet mahdollisuudet” -koulutushankkeen, olisi siellä keskeisenä työkaluna mukana tämä yllä mainittu metakognitiivinen terapia. Tämä on hyvä ja yksinkertainen huoltenjunien tunnistustyökalu. Toivon, että se leviäisi Suomessa. Mielelläni näkisin vielä sen ajan, että sitä löytyisi vaikkapa terveyskeskuksen psykiatristen hoitajien työkalupakista. Menetelmässä tarvitaan viikottaisia istuntoja 8-12. Voitko kuvitella, että näinkin lyhyessä ajassa masennus parani kokonaan suurella osalla tutkimusryhmäläisistä. Tällä saataisiin aikaan myös valtava säästö.
Ihmisten kärsimyksen helpottamisessa ja perheiden hyvinvoinnissa auttaisi kyseinen lähestymistapa. Se olisi samalla parasta, tulevien sukupolvien masennuksen ennaltaehkäisyä. Jos tässä maassa löytyisi koululaitoksen päättäjiltä viisautta, niin he kehittäisivät asiantuntioiden kanssa lapsille ja nuorille sopivia metakogntiivisiataitoja omien negatiivisten ajatusmopojenkin tunnistamiseen. On olemassa niin paljon myönteisiä grossisuuntia, kun oppii valitsemaan niitä.
Jos siis suunnittelisin koulutuksen, niin yksi merkittävä osa koulutusta olisivat tietysti myös hoidolliset psykedeelit, taikasieniterapiat ja MDMA (empatogeeni). Niillä substansseilla on saatu hämmästyttävän nopeita paranemistuloksia. Jopa kerta-annoksina ainetta hyödyntäen, PTSD, traumaperäinen stressihäiriö on loppunut. On harmillista, että niin monet edelleen joutuvat kärsimään, vaikka toimivia ratkaisuja on jo olemassa. Ne odottavat käyttöönottoa, kun viralliset luvat vain järjestyisivät.
Tässä alla sotatraumasta MDMA hoidolla parantuneen tarina:
Ks. Mielen salattu voima, osa 1
Tässä vielä aiheesta muutama artikkeli:
Ks. Psykedeeleistä etsitään apua mielenterveysongelmiin….
Ks. Kanada salli terapiakäytön.
Ks. Ei pelkkää viihdekäyttöä ja trippailua.
Tällaisia kalvoja tein 2000 luvun alkupuolella koulutuksiani varten. Ideat poimin oivallisesta, Lyhytterapia-instituutin kustantamasta Edna B. Foan ja Reid Wilsonin kirjasta: ”KERRASTA POIKKI, vapaaksi pakko-oireista ja rituaaleista.
On ollut ilo löytää omat vanhat, hyvin palvelleet kenkänsä. Ei tullut mieleen, että näilläkin vois hengailla asemalla, hyppäämättä jokaiseen junaan. Kenkäkuvan alla vielä pari hyvää asema- ja junateemaan liittyvää biisiä
